lauantai 1. huhtikuuta 2017

Ikisinkun ensi-ihastus

Muistatko miltä tuntui kuin ihastuit ensimmäistä kertaa? Lukuisista ihastuksistaan huolimatta Ikisinkku ainakin muistaa sen kuin eilisen. Luvassa siis Ikisinkun ensimmäisen kunnon ihastuksen, Masa Majavan (kyllä vain, pojan nimi oli oikeastikin lähes tätä luokkaa) tarina. Ei kuitenkaan syytä huoleen, kyseessä ei ole mikään äklönmakea rakkaustarina, sillä sellaisia Ikisinkulla ei ole tarjota.

Oli rippileirikesä, oltiin viisitoistakesäisiä (tai no sinä vasta neljäntoista). Riparia oli kulunut jo muutama päivä ja kiinnostukseni sinua kohtaan oli jo herännyt. Ehkä se oli söpöt kiharasi, ujoutesi aiheuttama salamyhkäsiyys tai vihreäraidallinen hupparisi - mene ja tiedä - minkä takia sinuun silmäni pistin ja jätin. Ainakin vuodeksi.

Muistan kuinka tunsin sen ensi kertaa. Ja ei, en puhu orgasmista, vaan ihastumisen perhosista vatsassa. Olin toki ollut ihastunut jo aikaisemminkin, mutta koskaan se ei ollut kolahtanut tällä tavalla syvälle kuin penis G-pisteeseen. Illalla tyttöjen huoneen yläsänkyyn nukkumaan käydessäni olit mielessäni ja aamulla ajattelin sinua heti herättyäni. Isosena toimivan parhaan ystäväni kommentti "te olisitte söpö pari", sai minut suunnittelemaan jo häitä ja yhteistä hautapaikkaa. Vaivihkaa yritin hivuttautua samoihin paikkoihin samaan aikaan kuin sinä, ja historiallisen kymmenminuuttisen yhteisen juttutuokiomme jälkeen olin onneni kukkuloilla. Tein sinulle rannekorunkin niistä iänikuisista nyöreistä, joita leiripaikka oli pullollaan. Pistit sen taskuusi. Viimeisen illan iltanuotiolla istuimme hetken vierekkäin ja se olisi voinut olla romanttista. Sinua kuitenkin kiinnosti vain enemmän vuotta vanhemman isosemme seura. Harmitti.

Naimalupa tuli, vaan ei menty naimisiin. Tai edes naitu. Tuolloin ei naimisen jalosta taidosta tiedetty kyllä mitään. Riparin jälkeen olit auttamattomasti poissa joka päiväisestä arjestani, mutta koska olit jo alkanut elämään päässäni, ei sinusta ollut enää mitään toivoa päästä eroon. Näihin aikoihin varmaan alkoi itseasiassa tämä harrastamani älytön ihastuksiini uppoutuminen ja vakoileminen. Samaa koulua käyvä kaverini sai kertoa päivittäiset havainnot sinusta sisältäen tekemisesi ja vaatetuksesi (siitäkin huolimatta, että hän näki sinua korkeintaan kerran päivässä koulun käytävillä eikä näissä havainnoissa ollut juuri tarttumapintaa). Jatkoin kuitenkin mielikuvituspoikaystävä-Masan rakentamista päässäni. Selvitin osoitteesi ja treenipaikkasi. Tiesin pikkuveljesi nimen ja kaverit. Juuri saatu skootterini ajoi jotenkin aina sattumalta kotisi, koulusi tai harrastuspaikkasi vierestä. Oikeastaan mistä vain, missä oli mitään toivoa törmätä sinuun. Vaikka eihän me edes törmätty.

Sitten ajatuksista tekoihin. Tuohon aikaan älypuhelimet olivat pikkuhiljaa alkaneet yleistyä, mutta Facebook oli vielä suhteellisen alkeellinen ja sitä käytettiin lähinnä koneella. Tämä tarkoitti siis siistiä sisätyötä minulle. En halua edes tietää kuinka monta tuntia käytin istuen Facebookissa ja odottaen, että harmaa keskustelupallo muuttuisi vihreäksi. Niin kävi tuurilla ehkä kerran viikossa ja niinä hetkinä tiesin aina välittömästi, että nyt oli minun aikani toimia. Tein tikusta asiaa kerta toisensa jälkeen koettaen herättää kiinnostuksesi, siinä kuitenkaan onnistumatta. Ihastukseni sinua kohtaan kasvoi kuitenkin jokaisen juttelukerran jälkeen entisestään ja unelmoin ajasta, jolloin olisimme yhdessä, pariskunta. Hyvä vitsi. Hyvä vitsi oli myös avata nuo käymämme keskustelut näin kuuden vuoden jälkeen ja nauraa. Makeasti.

Tätä jatkui ehkä vuoden verran, kunnes lopulta tajusin luovuttaa tämän yksipuolisen ihastuksen suhteen (luultavasti löysin uuden uhrin). Meistä ei siis koskaan tullut pariskuntaa, eikä edes hengailukavereita. Kai sitä olisi voinut vapaa-aikansa huonomminkin käyttää tuona vuonna - pysyinpähän poissa kaduilta.

PS. Kolmen vuoden jälkeen, jo päästyäni yli sinusta, kohtasimme vihdoin. 15-vuotiaan Masa Majavan söpöys ja hohto oli poissa. Olit vain poika muiden joukossa. Ensi-ihastus oli päättynyt, mutta aikaansaamaasi tunnetta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihastuttiko vai vihastuttiko? Samaistuitko? Kerro mielipiteesi!