sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Kuukautiset ja seksi

Menkat - nuo kaikkien naisten rakastamat "väriä elämään" -päivät. Pelkkää lovea. <3

Kuvittele, että nukut lusikassa uuden ihanan miehen kanssa autuaan tietämättömänä, että kuukautiset tekevät tulojaan. Aamulla heräät ja huomaat sohvalla sinusta pinttyneen veritahran sohvalla. Epätoivoinen yritys putsata läikkää osoittautuu turhaksi ja lopulta heität peiton tahran päälle, poistut paikalta ja toivot, ettette tapaa enää koskaan uudelleen.

Menkat koskettavat lähes kaikkia naissukupuolisia, mutta erityisesti ne aiheuttavat päänvaivaa sinkkuudesta kärsiville nauttiville naisille. Aika kova väite, että menkat olisi jotenkin vaikeammat sinkuilla, mutta siinä on perää - ainakin yhden näkövinkkelin kannalta.

Parisuhteessa olevilla on lähes poikkeuksetta taattuna säännölinen seksielämä. Poikkeuksiakin toki on, mutta mennään nyt sen tyypillisimmän vaihtoehdon mukaan; sunnuntaiseksiä saunan jälkeen on saatavilla aikalailla viikottain. Sinkuilla ei kuitenkaan vakinaisen seksielämän takaaminen ole välttämättä näin helppoa, sillä yhdenillanjutuista ei ole koskaan takuuta ja useimmiten se vaatii baariin lähtemisen, jollei nyt jotain vakipanoa satu olemaan. Mutta kuinka tämä nyt sitten liittyy kuukautisiin?

Koska useimmilla meistä nuo kuukausittaiset puolukkapäivät kestävät useimmiten noin viikon verran, tarkoittaa se, että mahdollisuus seksiin tippuu kolmeen viikonloppuun kuukaudessa, siinä missä parisuhteessa olevat voivat hyvillä mielin pidättäytyä seksistä menkkojen ajaksi tietäen mahdollisuuden seksiin odottavan kuitenkin heti niiden jälkeen tai vaihtoehtoisesti harrastaa vähän verisempiä leikkejä. Toisaalta, kuka estää sinkkuja panemasta menemään kuukautisten aikana? Ei tietenkään kukaan ja tottakai myös Ikisinkku on tämän kokeillut.

Yleisesti ottaen menkkojen aikana panemista pidetään ällöttävänä, mikä on täysin ymmärrettävää. Jotkut moista kuitenkin himoissaan päätyvät harrastamaan. Yhdenillanjututtujen ollessa useimmiten ennestään tuntemattomia kumppaneita, on etukäteen lähes mahdotonta tietää, mitä kyseinen kumppani pitää menkkapanon ideasta. Parisuhteessa asiasta voidaan sentään keskustella järkevästi, mutta iskuyrityksessään onnistuneen sinkun voi olla vaikeampi saada asiaa kakistettua ulos tosipaikan tullen. Niin kävi myös minulle.

Ensimmäinen "menkkapanoni" oli tapahtua elämäni toisella kerralla, raahattuani hyvin pienikaluisen kumppanin kotiini. Menkat olivat tehneet yllätyshyökkäyksen baari-illan aikana ja siinä huumassa asia vain jotenkin unohtui. Kankean seksisuorituksen aloitettuamme kumppani huomasi oitis olevani menkkainen ja kysyi miksen kertonut, että minulla oli kuukautiset. Sanoin, että unohdin ja se homma jäikin sitten siihen. Ehkä parempi niin.

Tämän jälkeen olen pyrkinyt välttämään punaisia panoja, joko välttelemällä miehiä kyseisten päivien ajan (ihan kun niistä olisi niin paljon tunkua) tai syömällä e-pillereitä jopa kolme kuukautta putkeen "panomahdollisuuden" varalle. Koska seksielämäni ei kuitenkaan noudata minkäänlaista säännöllisyyttä (paitsi puolen vuoden selibaattijaksoja), eivätkä himoni mitenkään katoa menkkojen ajaksi, eivät ne estäneet menoa tänäkään viikonloppuna kun mahdollisuus miehiseen nautintoon tarjoutui. Menkkojen piti kylläkin olla jo aikalailla ohi, eivätkä ensimmäiset aktit sisältäneet punaisen värikynän jälkeä lakanoilla tai muuallakaan. Kolmannen kerran jälkeen lakanalla möllötti kuitenkin kaunis preussin sävy ja samaa sävyä loisti myös käytetty kondomi. No, vähän väriä elämään, ei kait siinä. Tämä samassa firmassa työskentelevä tanskailainen pano (=Tano) lähtikin lätkimään aika pian tapahtuneen jälkeen ja voin vain miettiä oliko veritahroilla osuutta asiaan. Luultavasti hän muistelee minua "menkkamuijana".

Aivan punaisen verisuihkun sävyttämään seksiin en kuitenkaan olisi kovin halukas lähtemään olin sitten parisuhteessa tai en. Paras tapa lienee siis joko näännyttää itsensä anoreksian partaalle ja menettää menkat ja lastensaannin mahdollisuus ikuisesti tai alkaa pumppaamaan bodyyn hormoneita ajamaan nuo veripäivät pois. Tai vaihtoehtoisesti voin kai hyväksyä syntyneeni naiseksi ja pidättäytyä seksistä noiden muutaman päivän ajaksi.

PS. Tano saa olla onnellinen, että ei tarjoutunut nuolemaan noiden menkkojen yllätyshyökkäyksen jälkeen, vaan että se tapahtui jo aiemmin. Toisaalta, kai verikin sisältää jotain tärkeitä ravintoaineita?

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Ikisinkun ensi-ihastus

Muistatko miltä tuntui kuin ihastuit ensimmäistä kertaa? Lukuisista ihastuksistaan huolimatta Ikisinkku ainakin muistaa sen kuin eilisen. Luvassa siis Ikisinkun ensimmäisen kunnon ihastuksen, Masa Majavan (kyllä vain, pojan nimi oli oikeastikin lähes tätä luokkaa) tarina. Ei kuitenkaan syytä huoleen, kyseessä ei ole mikään äklönmakea rakkaustarina, sillä sellaisia Ikisinkulla ei ole tarjota.

Oli rippileirikesä, oltiin viisitoistakesäisiä (tai no sinä vasta neljäntoista). Riparia oli kulunut jo muutama päivä ja kiinnostukseni sinua kohtaan oli jo herännyt. Ehkä se oli söpöt kiharasi, ujoutesi aiheuttama salamyhkäsiyys tai vihreäraidallinen hupparisi - mene ja tiedä - minkä takia sinuun silmäni pistin ja jätin. Ainakin vuodeksi.

Muistan kuinka tunsin sen ensi kertaa. Ja ei, en puhu orgasmista, vaan ihastumisen perhosista vatsassa. Olin toki ollut ihastunut jo aikaisemminkin, mutta koskaan se ei ollut kolahtanut tällä tavalla syvälle kuin penis G-pisteeseen. Illalla tyttöjen huoneen yläsänkyyn nukkumaan käydessäni olit mielessäni ja aamulla ajattelin sinua heti herättyäni. Isosena toimivan parhaan ystäväni kommentti "te olisitte söpö pari", sai minut suunnittelemaan jo häitä ja yhteistä hautapaikkaa. Vaivihkaa yritin hivuttautua samoihin paikkoihin samaan aikaan kuin sinä, ja historiallisen kymmenminuuttisen yhteisen juttutuokiomme jälkeen olin onneni kukkuloilla. Tein sinulle rannekorunkin niistä iänikuisista nyöreistä, joita leiripaikka oli pullollaan. Pistit sen taskuusi. Viimeisen illan iltanuotiolla istuimme hetken vierekkäin ja se olisi voinut olla romanttista. Sinua kuitenkin kiinnosti vain enemmän vuotta vanhemman isosemme seura. Harmitti.

Naimalupa tuli, vaan ei menty naimisiin. Tai edes naitu. Tuolloin ei naimisen jalosta taidosta tiedetty kyllä mitään. Riparin jälkeen olit auttamattomasti poissa joka päiväisestä arjestani, mutta koska olit jo alkanut elämään päässäni, ei sinusta ollut enää mitään toivoa päästä eroon. Näihin aikoihin varmaan alkoi itseasiassa tämä harrastamani älytön ihastuksiini uppoutuminen ja vakoileminen. Samaa koulua käyvä kaverini sai kertoa päivittäiset havainnot sinusta sisältäen tekemisesi ja vaatetuksesi (siitäkin huolimatta, että hän näki sinua korkeintaan kerran päivässä koulun käytävillä eikä näissä havainnoissa ollut juuri tarttumapintaa). Jatkoin kuitenkin mielikuvituspoikaystävä-Masan rakentamista päässäni. Selvitin osoitteesi ja treenipaikkasi. Tiesin pikkuveljesi nimen ja kaverit. Juuri saatu skootterini ajoi jotenkin aina sattumalta kotisi, koulusi tai harrastuspaikkasi vierestä. Oikeastaan mistä vain, missä oli mitään toivoa törmätä sinuun. Vaikka eihän me edes törmätty.

Sitten ajatuksista tekoihin. Tuohon aikaan älypuhelimet olivat pikkuhiljaa alkaneet yleistyä, mutta Facebook oli vielä suhteellisen alkeellinen ja sitä käytettiin lähinnä koneella. Tämä tarkoitti siis siistiä sisätyötä minulle. En halua edes tietää kuinka monta tuntia käytin istuen Facebookissa ja odottaen, että harmaa keskustelupallo muuttuisi vihreäksi. Niin kävi tuurilla ehkä kerran viikossa ja niinä hetkinä tiesin aina välittömästi, että nyt oli minun aikani toimia. Tein tikusta asiaa kerta toisensa jälkeen koettaen herättää kiinnostuksesi, siinä kuitenkaan onnistumatta. Ihastukseni sinua kohtaan kasvoi kuitenkin jokaisen juttelukerran jälkeen entisestään ja unelmoin ajasta, jolloin olisimme yhdessä, pariskunta. Hyvä vitsi. Hyvä vitsi oli myös avata nuo käymämme keskustelut näin kuuden vuoden jälkeen ja nauraa. Makeasti.

Tätä jatkui ehkä vuoden verran, kunnes lopulta tajusin luovuttaa tämän yksipuolisen ihastuksen suhteen (luultavasti löysin uuden uhrin). Meistä ei siis koskaan tullut pariskuntaa, eikä edes hengailukavereita. Kai sitä olisi voinut vapaa-aikansa huonomminkin käyttää tuona vuonna - pysyinpähän poissa kaduilta.

PS. Kolmen vuoden jälkeen, jo päästyäni yli sinusta, kohtasimme vihdoin. 15-vuotiaan Masa Majavan söpöys ja hohto oli poissa. Olit vain poika muiden joukossa. Ensi-ihastus oli päättynyt, mutta aikaansaamaasi tunnetta.